Perioraalidermatiitti kuriin ihmeöljyllä

Perioraalidermatiitti kuriin ihmeöljyllä

Tässä juttusarjassa käsittelen erilaisia luonnonkosmetiikan, ravintolisien ja superfoodien luottotuotteitani päivittäisessä/viikoittaisessa käytössä. Niitä, joita voin vilpittömästi suositella. Mainitsen aina, jos kyseessä on yhteistyöpostaus, mutta periaatteena lähden suosittelemaan ainoastaan tuotteita, joita olen käyttänyt pidemmän aikaa ja joihin olen tyytyväinen.

Tarina alkoi vuonna 2015, kun aika nopeasti lapsen syntymän jälkeen leukaani ilmestyi mystinen ihottuma. Synnytykseni ei mennyt niin kuin Strömsössä, vaan se päättyi lopulta kiireelliseen sektion, joka eskaloitui erinäisiin komplikaatioihin ja meinasi viedä henkeni. Heräämössä hoitaja kertoi hieman vitsaillen, että minulle oli annettu ”kaikki maailman lääkkeet”. Minua ei naurattanut. Olin kuitenkin hirveän onnellinen, että olimme molemmat hengissä tuon kauhean koitoksen jälkeen.

Keho tietenkin reagoi kaikkeen ja hormonitkin olivat ihan pyllyllään, joten kaikelaista kremppaa alkoi tulla. Mietin, että naamassani kukki varmaan hormonien takia finnejä. Pintakuivat ja kutisevat näpyt eivät kuitenkaan käyttäytyneet finnien tavoin vaan lisääntyivät ja jatkoivat voittokulkuaan nenänpieliini ja suun ympärille.

Näytin suoraan sanoen karmealta, enkä voinut lähteä ulos ilman massiivista pakkelointia. Vahvat peitevoiteet sekä aurinkoinen kesäilma eivät tietenkään parantaneet asiaa, enkä lopulta edes halunnut lähteä ulos. Ajattelin, että tätä se äitiys sitten on. Viimeisetkin nuoruuden ja hehkeyden rippeet jäivät osastolle ja tilalle tuli vain valtavat silmäpussit ja kirjava ihottumarykelmä, joka alkoi vallata yhä enemmän tilaa kasvoistani. Aloin kutsua sitä kotiäiti-lepraksi. Kuvamateriaalia tapauksesta en halua näyttää, mutta voit halutessasi katsoa ihan Googlesta, miltä kotiäiti-lepra näyttää.

Muutaman kuukauden kuluttua kävin ihotautilääkärillä todentamassa epäilyni. Kyseessä oli siis suunympärysihottuma (Perioraalidermatiitti), joka on ruusufinnin sukulainen. Perioraalidermatiitti on enemmän naisten kuin miesten vaiva, jonka syntysyytä ei lääketieteessä vieläkään tunneta. POD:n hoidoksi käytetään yleensä vahvoja antibiootteja ja niitä en luonnollisestikaan imetykseltäni voinut syödä. Enkä kyllä muutenkaan olisi syönyt. Sain sen sijaan jotain salvaa, joka ei auttanut yhtään. Kokeilin myös kaikkia keskustelupalstojen villejä niksejä, kuten etikkaseoksella valelua, jolloin naamani paloi kirkuvan punaiseksi. Great success! Kaikkea ei ehkä kannattaisi kokeilla, mutta aloin olla jo epätoivoinen.

En uskonut kosmetiikkatuotteiden käytön olevan syypää ihottumaani, koska raskausaikana olin karsinut kaiken minimiin. Olin myös heittänyt kaikki mahdollisesti vähänkään vanhentuneet tuotteet pois ja käytin vain tuttua luonnonkosmetiikkaa. Ruokavaliota aloin kyllä miettiä tarkemmin ja yövalvominen tietenkin aiheutti stressiä, joka saattoi vaivaa pahentaa. Silti olen edelleen sitä mieltä, että jokin synnytyksessä (lääkkeet, hormonit, trauma) laukaisi POD:n päälle.

Oli mennyt jo puoli vuotta POD:ia vastaan taistelussa, kun luin Olivia-lehdestä meikkitaiteilija Suvi Tiilikaisen haastattelun, jossa hän suositteli vaivaan otsonoitua oliiviöljyä. Ostin heti purkin O-Live -tuotemerkin normaalivahvuista öljyä Ruohojuuresta ja varmistin vielä valmistajalta (Suomen Otsoniterpia), että se on turvallista kaikin puolin vauvan kannaltakin. Sivelin öljyä kasvoilleni viitisen kertaa päivässä ja jo parissa viikossa ihottuma oli kokonaan poissa. Tuon ihanan ihmeaineen takia sain elämäni takaisin!

ek-olive-otsoitu-oliivioljy-1.jpg

Päätin jo silloin, että jaan vielä tätä ilosanomaa vinkkinä eteenpäin kanssasisarille, koska tiedän, miten inhottava ja pitkällinen vaiva POD on. Nykyään löytyy netistä yhä enemmän vinkkejä POD:n hoitoon, kuten erilaisia salvoja, öljyjä, vesiä, suoloja vuorotellen käytettynä jopa kymmeniä tuotteita päivässä. On tietenkin yksilöllistä, että mikä toimii yhdelle, ei välttämättä toimi toiselle. Mutta jos et halua pyhittää koko elämääsi rituaalinomaiseen ihonhoitoon, yhdelläkin tuotteella on mahdollista pärjätä ja siitä ainakin kannattaa kokeilu aloittaa.  

ek-olive-otsoitu-oliivioljy-5.jpg
ek-olive-otsoitu-oliivioljy-2.jpg
ek-olive-otsoitu-oliivioljy-6.jpg

Kylmäpuristetun otsonoidun oliiviöljyn teho perustuu sen antibakteerisiin ominaisuuksiin, ilman kemiallisia lisäaineita. Öljy tehostaa hapensaantia iholla ja nopeuttaa kudosten uusiutumista. Sen oikein tunsi pienenä kihelmöintinä, kun aine vaikuttaa. Huono puoli tuotteessa oli suhteellisen voimakas tuoksu, mutta siihenkin tottui aika nopeasti. Ja kun esteetikko alkaa oikein hifistelemään, niin purnukoiden ulkoasu kaipaisi myös pientä faceliftiä nykypäivään.

Sittemmin olen käyttänyt otsonoitua oliiviöljyä finnien ja muidenkin ihottumien (varsinkin päänahan) hoitoon. Kookosöljyhoitoon verrattuna otsonoitu oliiviöljy lähtee helposti hiuksista yhdelläkin pesulla, eikä jätä niitä rasvaisiksi. Minulla on aina purkki öljyä jääkaapissa ja näin säilytettynä se säilyykin jopa kaksi vuotta. Purkki on myös todella riittoisa ja noin parinkympin hinta myös suhteessa siihen varsin edullinen. 

ek-olive-otsoitu-oliivioljy-4.jpg
ek-olive-otsoitu-oliivioljy-7.jpg

Tällä hetkellä käytössäni on vahva laatu, mutta normaalilla on hyvä aloittaa. vahva laatu ei sovi limakalvoille, rikkoontuneelle iholle, eikä ihan herkimmille ihoalueille, mutta normaalivahvuista voi kokeilla mm. haavoille, palovammoille, ientulehdukseen ja sienelle.  

Onko sulla kokemusta otsonoidusta oliiviöljystä ja mihin sitä olet käyttänyt? Olisi kiva kuulla muidenkin kokemuksia.

Ystävänpäivän laskiaispullat - raakana

Ystävänpäivän laskiaispullat - raakana

Kookosjogurttia kolmella tapaa: mango, suklaa ja laku

Kookosjogurttia kolmella tapaa: mango, suklaa ja laku